Kuvittele maailma, jossa on vain kaksi ulottuvuutta. Tällaisessa maailmassa kaikilla esineillä ja olennoilla on vain pituus, leveys ja pinta-ala. Korkeuden tai tilavuuden käsitteitä ei ole olemassa. Lättämaailman asukeille todellisuus on taso. Miten mitään voisi olla olemassa todellisuuden ulkopuolella? Ajatuskin on absurdi. (more...)
Legot ovat nerokas lelu. Jos legoista lähtee tosissaan kokoamaan jotain ilman valmiita piirustuksia, tarvitaan luovaa ajattelua kolmessa ulottuvuudessa ja kykyä ratkoa lennosta yllättäviä teknisiä pulmia. Käytettävissä on satakunta palikkaa ja parillinen määrä pyöriä, joten näistähän voi perheen taaperon toimeksiannon mukaan rakentaa vaikka… Ai kuuauton? Sir, yes Sir! Ja kun tekniikkageenejä perinyt taidefaija lähtee rakentamaan, niin tästähän ei tulekaan mikä tahansa kärry. (more...)
Olen pitkään haaveillut erikoisesta erävaelluksesta. Se tehtäisiin ilman karttaa ja kompassia, lähtöpisteenä erämaan laita ja reittinä “niin pitkään kuin huvittaa sinne, mikä näyttää kiinnostavalta”. Parin viikon kuluttua voisi kaivaa rinkasta suunnistusvälineet, ellei maantietä olisi sitä ennen löytynyt. (more...)
Matemaatikko ja tietojenkäsittelyn edelläkävijä Alan Turing (1912–1954) julkaisi vuonna 1950 kuuluisan ajatuskokeen siitä, voiko tietokone olla älykäs. Turingin testi on jäänyt yleisnimeksi menetelmille, joilla varmistetaan, että tietotekniikan käyttäjänä on ihminen. Turingin alkuperäinen koejärjestely on monimutkaisempi mutta myös kiinnostavampi:
Eristetyssä huoneessa on mies ja nainen, jotka kommunikoivat kuulustelijan kanssa kaukokirjoituksella (siis chatilla). Kuulustelija esittää koehenkilöille kysymyksiä, joista hän yrittää arvata kumpi on mies ja kumpi nainen....
Taide on loistava opettaja. Se opettaa muun muassa sen, että juuri kun luulit kaiken olevan raiteillaan, tapahtuu yleensä jotain, joka saa kylmän hien niskaan ja onton tunteen vatsanpohjaan. (more...)
Säveltäjä Georges Dupontista on kiintoisa anekdootti. Kesällä 1944 tämä nykyoopperan parissa kunnostautunut musiikintekijä sai erikoisen ja vaikean toimeksiannon. Itse Führer oli tulossa Pariisiin nostattamaan asevoimiensa puolustustahtoa, ja Vichyn hallinnon käskettiin tilata nopeasti juhlahymni ranskalaiselta säveltäjältä vierailun kunniaksi.
Dupont nimettiin tehtävään, joka oli lähtökohdiltaan mahdoton. Mikäli hän kieltäytyisi, seurauksena olisi kyyditys “poliittiseen uudelleenkoulutukseen”. Pakoonkaan ei voinut lähteä, koska Dupontin veli oli kutsuttu Gestapon...
Menestys tuo näkyvyyttä ja näkyvyys menestystä. Tässä ei ole mitään uutta. Mullistavaa on se, miten nämä prosessit pääsevät nykyään ruokkimaan itseään tavoin, joita emme itsekään täysin hahmota.
Maailma on muuttunut enemmän kuin arvaammekaan. Tämän päivän kulttuuri-ilmiöille ovat tyypillisiä informaation verkottumisen tuloksena syntyvät lumipalloefektit, joissa menestys ei tarkoita kymmen- tai satakertaista myyntiä, yleisöä tai käyttäjäkuntaa, vaan miljoonakertaista. Kun yhä useampi tuote, palvelu ja teos on käytännössä aineetonta ja siten rajattomasti...
Sex Pistols ansaitsee taitavan yhtyeen arvonimen, mutta kannattaako ihan kaikkea yrittää ottaa haltuun? Pohdintojen innoittajana toimi Elina Pirisen kirjoitus punk-tyylisistä rajanylityksistä, joissa taiteilija astuu rohkeasti itselleen tuntemattomalle taiteen alalle. (more...)
On vaikea päättää, pitäisikö ahdistua siitä, että ei ehdi katsomaan kuin murto-osan kiinnostavista tanssiesityksistä. Mutta onko ahdistus tarpeen? Joskus tulokset voivat parantua vähentämällä eikä lisäämällä saadun tiedon määrää.
Optiomeklari ja tutkija Nassim Nicholas Taleb on kirjassaan Fooled by Randomness esittänyt hyvät perustelut sille, miksi ei kannata lukea päivän lehtiä. (more...)
Yksi vahvimmista koskaan kokemistani taide-elämyksistä tuli vastaan taannoin British Museumissa. Olin vaellellut päivän valtavassa museossa, ja päädyin saliin, jossa oli vaihtuva näyttely remontin alta siirretyistä kokoelmista. Esillä oli museon vanhimpia esineitä, paleoliittisia kivityökaluja.
Joukossa oli teos, joka sai hiukset pystyyn ja vedet silmiin. Se oli yli 10 000 vuotta vanha veistos, joka esitti syleileviä rakastavaisia, miestä ja naista. Oli vavahduttavaa tajuta, että joku, jossakin, tuhansia sukupolvia aiemmin, oli kokenut samoja elämän tärkeimpiä asioita kuin...
Saimme Olli Ahlroosin kanssa aikaiseksi mainion debatin klassisen tanssin estetiikasta ja sisällöstä. Jatkokommentteja tarjosivat Eevamari Kitti, Jutta Mustakallio ja Hannele Niiranen. (more...)
Miksi klassinen baletti nähdään niin usein paikoilleen jämähtäneenä ja pystyyn kuolleena taidemuotona? Onko moinen käsitys ansaittu tuomio vai ennakkoluulojen tuotosta? Miten klassista tanssia sitten pitäisi katsoa, että sen tarkoitusta ja merkitystä voi edes yrittää ymmärtää pintaa syvemmältä? (more...)
Kiipeily tarjoaa joitakin kiinnostavia yhtymäkohtia nykytanssiin. Kummassakin lajissa aloittelijasta tuntuu, että onnistumisessa on kyse lähinnä voimasta, kestävyydestä ja notkeudesta. Hiljalleen valkenee, että avainkysymykset ovat sittenkin jossain aivan muualla. (more...)
Näyttelijäntyön arvioimisessa vallitsee brutaali jokamiehenoikeus: katsoja joko uskoo tai ei usko näkemäänsä. Kuinka tanssija voi sitten luoda aidon, fyysisesti sisäistetyn tulkinnan teoksessa, jonka tyylilaji edellyttää täysipainoista roolityötä? (more...)
Koreografin mieleen ovat jääneet ajattomat totuudet rumpuguru Bob Moseksen vuosien takaiselta yksityistunnilta: vuorelle noustaan askel kerrallaan ja harva tavoittelemisen arvoinen asia on helposti saatavilla. (more...)